Tervetuloa kullan leimojen ja merkintöjen maailmaan! Tämä blogijuttu on omistettu sinulle, joka olet kiinnostunut myymään romukultaa ja haluat oppia erottamaan arvokkaan kullan ei-niin-arvokkaasta kullasta tai peräti väärennöksistä. Kullan leimat ja merkinnät ovat keskeisiä vihjeitä kullan aitouden ja arvon arvioinnissa, ja niiden ymmärtäminen auttaa sinua myymään romukultasi informoituna ja tietoisena.

Jutussa kerromme yleisimmät kullan leimat ja niiden merkityksen romukullan arvioinnissa. Lisäksi opit tunnistamaan kultaesineiden kultapitoisuuden kullan leimojen ja merkintöjen perusteella.

Mikä kullan leima on?

Kullan leima on kultatuotteeseen, kuten sormukseen, kaulakoruun, korvakoruun, rannekoruun tai rintakoruun, lyöty, laseroitu, valettu tai kaiverrettu pysyvä merkintä. Jalometallituotteita Suomessa myyvä taho vastaa siitä, että myynnissä olevissa tuotteissa on leimat, joiden avulla tuotteen vastuutaho voidaan jäljittää.

Kullan leimat voidaan jaotella seuraavasti:

  • Pakolliset leimat
    • Pitoisuusleima
    • Tukesiin rekisteröity nimileima tai
    • Tarkastusleima tai CCM-leimasarja
  • Vapaaehtoiset leimat
    • Tarkastusleimat
    • Vuosileimat
    • Paikkakuntaleimat
    • CCM-leimat
  • Nimileimat

Kultatuotteen valmistaja, maahantuoja tai vähittäismyyjä vastaa siitä, että Suomessa myytävästä kultatuotteesta löytyy vähintään pakolliset leimat.

Kevyiden kultatuotteiden leimaaminen ei ole pakollista. Alle 1 gramman kulta-, palladium- ja platinatuotteiden sekä alle 10 gramman hopeatuotteiden leimaaminen ei ole pakollista.

Myöskään kullattuja esineitä ei tarvitse leimata, mutta kullattuja esineitä ei kuitenkaan saa myöskään myydä tai mainostaa kultana.

Miksi kulta leimataan?

Kulta on arvokas jalometalli, jota on aina pyritty väärentämään. Kullan merkitseminen auttaa varmistamaan, että kulta on aitoa ja vastaa ilmoitettua pitoisuutta.

Kullan leimat ja merkinnät tarjoavat ostajille ja kuluttajille luottamusta siitä, että heidän hankkimansa kulta on aitoa ja vastaa odotuksia.

Kultaleimalla voidaan ilmaista kullan pitoisuus, eli kuinka suuri osa esineestä on puhdasta kultaa.

Merkintöjen avulla voidaan jäljittää kullan alkuperä ja valmistaja, mikä on tärkeää vastuullisen kaupan ja tuotannon kannalta.

Lisäksi kullan merkitseminen on vanha perinne, joka juontaa juurensa vuosisatojen taakse.

Yleisimmät kullan leimat ja niiden merkitys

Kun puhutaan kullan leimoista ja merkinnöistä, puhekielessä sillä tarkoitetaan yleensä nimenomaan pitoisuusleimaa.

Pitoisuusleima on kolminumeroinen numerosarja, joka kertoo, kuinka paljon tuotteessa vähintään on kultaa.

Esimerkiksi kullan leima 585 tarkoittaa, että vähintään 58,5 % esineen painosta on puhdasta kultaa. Vastaavasti leima 750 tarkoittaa, että vähintään 75,0 % esineen painosta on kultaa.

Toisin sanoen, mitä suurempi kolminumeroinen numerosarja kultaesineestäsi löytyy, sitä enemmän se sisältää kultaa ja sitä enemmän voit saada siitä rahaa myydessäsi esineen romukultana.

Alla olevasta taulukosta löydät kaikki Suomessa hyväksytyt pitoisuudet sekä kullan leimat ja merkinnät.

Kullan pitoisuusleima Kullan karaattileima Esineen painosta kultaa
333 8k 33,3 %
375 9k 37,5 %
417 10k 41,7 %
585 14k 58,5 %
750 18k 75,0 %
833 20k 83,3 %
875 21k 87,5 %
916 22k 91,6 %
958 23k 95,8 %
999 24k 99,9 %

Vaikka Turvallisuus- ja kemikaliovirasto Tukes suosittelee käyttämään kultaesineiden pohjamuotona epäselvyyksien välttämiseksi soikeaa muotoa, pohjamuodon käyttö leimassa on vapaaehtoista. Tästä syystä kaikissa kultaesineissä pitoisuusleimassa ei välttämättä ole soikeaa pohjamuotoa.

Kullan leimat ja merkinnät ulkomailla

Useimmat Euroopan maat ovat mukana Wienin yleissopimuksessa, joka koskaa jalometalliesineiden pitoisuuksien ja leimaamisen valvontaa. Sopimus on valtioiden välinen ja valtioita edustavat jalometallivastuusta vastaavat ministeriöt. Sopimuksen myötä Euroopan maissa otettiin käyttöön yhteinen valvontamerkki CCM.

Tällä hetkellä sopimuksessa on mukana 19 Euroopan maata: Alankomaat, Irlanti, Iso-Britannia, Israel, Itävalta, Kypros, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Portugal, Ruotsi, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekin tasavalta ja Unkari.

Edellä mainituissa maissa kullan leimat merkitsevät samaa kuin Suomessa, eli esimerkiksi leima 410 ja 417 tarkoittaa vähintään 41-41,7 % kultaa 583 ja 585 vähintään 58,3-58,5 % kultaa ja leimat 990 ja 999 vähintään 99-99,9 % kultaa.

Sen sijaan esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa käytössä täysin erilaiset käytännöt.

Kullan leimat Ranskassa

Ranskan käyttämiä kultaleimoja pidetään yhtenä maailman monimutkaisimmista.

Ranskassa kullan merkinnät perustuvat symboliikkaan, joka käsittää abstrakteja eläinten, ihmisien, hyönteisten ja lintujen muotoja. Kaikki merkinnät osoittavat kullan puhtauden, valmistuspaikan sekä tuotteisiin liittyvän tuonnin ja viennin.

Esimerkiksi korkan pää tarkoittaa, että tuotteen kultapitoisuus on vähintään 18 karaattia.

Kullan leimat ja merkinnät Espanjassa

Espanja noudattaa kultaleimoissa kahta Assay Office -järjestelmää ja linsensoitujen valmistajien merkintöjä. Leimaus on valtion edellyttämä yli 1 gramman kultatuotteille.

Espanjassa myytävissä kultatuotteissa on:

  • Takuumerkki, joka akkreditoi tuotteen kullaksi, ja sen voivat asettaa vain autonomisten alueiden viralliset ja valtuutetut laboratoriot.
  • Alkuperämerkki, joka akkreditoi valmistajan tai maahantuojan. Merkki on rekisteröitävä Espanjan patentti- ja tavaramerkkivirastossa.
  • Sponsorimerkki, jolla tunnistetaan henkilö tai yritys, joka valmistaa tai tuo maahan kultaa.
  • Pitoisuusmerkki, joka voi olla 375, 585 tai 750 (9k, 14k tai 18k).
  • Määritysmerkki
    • V1: Valencia
    • M1: Madrid
    • A1: Andalucia
    • G1: Galicia
    • C1 ja C2: Katalonia
    • B2: Baleaarit

Vapaaehtoiset leimat

Pakollisten nimi- ja pitoisuusleimojen lisäksi kultatuotteissa voidaan käyttää vapaaehtoisia leimoja, kuten tarkastus-, vuosi-, paikkakunta- ja CCM-leimoja. Jotkut valmistajat käyttävät tuotteissaan myös ns. design-leimoja, joka voi olla esimerkiksi tekijän nimikirjoitus. Lisätietoa jalometallituotteiden leimoista löytyy Leimatoimikunnan leimat.fi-verkkosivustolta.

Tarkastusleima

Kultatuotteen voi leimauttaa jalometallituotteen tarkastuslaitoksessa tarkastusleimalla.

Tarkastusleima osoittaa, että tarkastuslaitos on analysoinut tuotteen pitoisuuden ja tutkinut sen vaatimustenmukaisuuden. Suomessa ei ole tällä hetkellä tarkastuslaitoksia, eikä myöskään Tukes tee tarkastusleimauksia.

Vuosileima

Vuosileima on kirjaimen ja numeron yhdistelmä, joka kertoo kultatuotteen valmistus- tai maahantuontivuoden.

Suomessa käytössä olevat vuosileimat löydät vuosileima-avaimesta.

Paikkakuntaleima

Paikkakuntaleima kertoo kultatuotteen valmistuspaikkakunnan. Kaikki paikkakuntaleimat löydät Tukesin nimileimarekisteristä.

Vuodesta 2001 lähtien uusien paikkakuntaleimojen pohjamuoto on ollut vaakuna. Aikaisempien paikkakuntaleimojen pohjamuoto voi olla myös suorakaide tai neliö.

CCM-leima

Jalometallien yleisopimuksen tavoitteena on helpottaa niistä valmistetuilla esineillä käytävää kauppaa, ylläpitää oikeudenmukaista kauppaa ja kuluttajansuojaa.

Yleissopimus on tuonut mukanaan ensimmäisen kansainvälisen leiman, CCM-leiman (Common Cotrol Mark).

Yleissopimuksen mukaisesti kansainväliset valtuutetut tarkastuslaitokset voivat käyttää CCM-leimaa platina-, kulta-, palladium- ja hopeaesineiden leimaamiseen.

Designleima

Designleima on henkilön, brändin tai valmistajan oma ja uniikki leima, joka voi olla esimerkiksi kirjainyhdistelmä, kuvio tai nimikirjoitus.

Esimerkiksi Tapio Wirkkalan (1915–1985) suunnittelemiin esineisiin painetaan edelleen nimikirjaimet TW.

Katso esimerkkejä designleimoista leimat.fi-sivustolta.

Nimileima

Nimileima kertoo, kuka on kultatuotteen valmistaja, myyjä tai maahantuoja. Nimileiman haltija vastaa siitä, että tuote täyttää jalometallituotteiden vaatimukset (pdf).

Romukullan merkinnät ja niiden tulkinta

Romukullan merkinnät sisältävät tietoa esineen kultapitoisuudesta, eli siitä, miten suuri osuus esineestä on puhdasta kultaa.

Esimerkiksi merkintä 585 kertoo esineen olevan 14 karaatin kultaa ja merkintä 750 puolestaan 18 karaatin kultaa. Merkintöjen avulla voit arvioidan kultaesineidesi arvoa ennen myyntipäätöstä.

Joissakin tapauksissa kultaesineiden merkinnöissä voidaan ilmoittaa kullan alkuperä, valmistusmaa tai paikkakunta.

Kullan aitouden vahvistamiseksi voidaan käyttää myös kemiallisia testejä, kuten happotestiä, jota ammattimaiset kullan ostajat ja tarkastuslaitokset usein käyttävät. Happotestin lisäksi kultapitoisuutta voidaan mitata XRF-säteilyä tuottavalla laitteella, jolla kultapitoisuus saadaan mitattua helposti.

Kun tiedät, miten kullan leimoja ja merkintöjä tulkitaan, on aika etsiä romukullallesi ostaja, joka maksaa siitä parhaan hinnan!